Suomi julkaisi hiljattain maan ensimmäisen droonistrategian, jonka tavoite on kasvaa maailman parhaaksi maaksi kehittää drooneja ja niihin perustuvaa liiketoimintaa. Droonitutkimuksen edelläkävijä, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen Eija Honkavaara näkee, että Suomella on kaikki edellytykset onnistua, kunhan tutkimustulosten polku liiketoiminnaksi saadaan kuntoon.
Droonit ovat usein esillä sotauutisoinnissa, mutta todellisuudessa niillä on yhä kasvava määrä käyttötarkoituksia myös siviilimaailmassa.
Tutkimusprofessori Eija Honkavaara on kehittänyt drooniteknologiaa kohta kaksi vuosikymmentä. Tutkimuksissaan hän on keskittynyt erityisesti droonien kaukokartoitusmenetelmiin, sensoreihin ja tekoälyyn. Käytännössä hän on kouluttanut drooneja muun muassa metsätuhojen tunnistamiseen ja maastopalojen torjumiseen.
Honkavaara kertoo, että ulkomailla Suomi tunnetaan droonimaana.
– Belgiassa on otettu käyttöön koko maan kattava 5G-yhteydellä toimivan drooniverkosto viranomaistehtäviin. Verkosto koostuu kymmenistä autonomisista telakkadrooneista, joita operoidaan etänä ohjauskeskuksista. Droonit ovat valmiudessa ympäri vuorokauden ja niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi liikenneseurantaan, tulvakartoitukseen ja metsäpalovalvontaan. Belgian käyttämä teknologia on täysin Suomessa kehitettyä ja sen on toteuttanut Nokia, kertoo Honkavaara.
Honkavaara oli mukana kommentoimassa droonistrategiaa, ja näkee, että Suomella on hyvät edellytykset kasvattaa drooneihin perustuvaa liiketoimintaa. Maan vahvuuksia ovat osaaminen huipputeknologiassa ja ainutlaatuiset ympäristöolosuhteet, joissa laitteita voidaan testata. Haasteitakin kuitenkin on.
– Nykyinen tutkimusrahoitus on sirpaloitunutta ja matka tutkimuksesta liike-elämää hyödyttäväksi innovaatioksi on pitkä. Tarvittaisiin strategista tutkimusrahoitusta, jonka avulla voidaan tehdä pitkäjänteistä monitieteellistä tutkimustyötä ja kokeilla uutta ketterämmin käytännössä. Ideoita ja osaamista meiltä kyllä löytyy, Honkavaara näkee.
Yksi esimerkki läpimurron tehneestä kotimaisesta drooni-innovaatiosta on itäsuomalainen vedyllä kulkeva Kelluu-ilmalaiva, jonka avulla voidaan tuottaa tarkkaa ympäristötietoa laajoilta alueilta päästöttömästi. Kelluun ilmalaivoja on hyödynnetty muun muassa kirjanpainajatuhojen kartoituksessa.
– Suomella on kaikki mahdollisuudet tuottaa lisää tällaisia hienoja, yhteiskunnalle hyödyllisiä teknologioita. Drooniteknologian liiketoimintapotentiaali on valtava, se avaa jo nyt uusia markkinoita ja vauhdittaa innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä eri aloilla, Honkavaara sanoo.
Syksyllä 2025 droonialan tutkimus ja innovaatiot ovat esillä Espoossa, kun kansainvälinen UAV-g (Uncrewed Aerial Vehicles in Geomatics) -tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa.
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Eija Honkavaara, +358 29 531 4716, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Eija Honkavaara on kansainvälisesti arvostettu tutkija, joka on vuodesta 2004 alkaen johtanut Paikkatietokeskuksen fotogrammetrian tutkimusta. Hän on pioneeri droonien hyperspektrikuvantamisessa, jonka avulla voidaan analysoida tarkasti eri kohteiden ominaisuuksia kaukokartoituksen perusteella. Honkavaaralla on päivätyönsä ohella luottamustoimi kansainvälisessä ISPRS-kaukokartoitusjärjestössä ja hän johtaa yhtä tutkimuskomissiota paikkatietoalan EuroSDR-tutkimusverkostossa. Lisäksi hän on toiminut aktiivisesti Suomen drooniyhteisössä ja ollut perustamassa FUAVE (Finnish UAV Ecosystem) -tutkimusverkostoa.
Katso video droonien kouluttamisesta metsäpalojen torjumiseen