IlmoStar-tutkimuksessa kehitetään tarkkaa sijaintitietoa hyödyntävää täsmämetsänhoitoa, joka mahdollistaa luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen huomioimisen entistä paremmin. Tulevaisuudessa metsäkoneenkuljettaja voisi tehdä esimerkiksi harvennushakkuut älyharvesterilla, joka kertoo jopa yksittäisen puun tarkkuudella, mikä kohde kannattaa kaataa ja mikä säästää.
Tutkimusta tehdään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja metsäkoneyhtiö Ponssen kanssa. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus vetää hanketta ja keskittyy erityisesti paikannustarkkuuden parantamiseen ja sensoriteknologian kehittämiseen.
Tarkka mittausdata auttaa metsänhoidon optimoinnissa
Syksyllä 2023 tehtiin ensimmäisiä testihakkuita, joissa kerättiin tarkkaa tietoa puustosta metsäkoneeseen kiinnitettyjen laserkeilaimien sekä satelliittipaikannuksen avulla. Mittauksista saatiin valtava määrä niin sanottua pistepilvidataa, jonka pohjalta tutkijat analysoivat ympäristöä erilaisin menetelmin.
Mittausdatan avulla kehitetään tapoja paikantaa ja tunnistaa koneellisesti biodiversiteetin ja hiilensidonnan kannalta tärkeitä kohteita, kuten vanhoja haapoja, lahopuita, puroja ja suojavyöhykkeitä. Kun ne tunnistetaan, voidaan hakkuissa tehdä optimaalisia valintoja esimerkiksi hiilinielujen vahvistamiseksi. Tietoa voidaan hyödyntää jo hakkuusuunnitelmaa tehdessä, mikä tuottaa myös taloudellisia hyötyjä.
– Pyrimme tunnistamaan ja päivittämään kartalle eri puulajit ja puiden kunnon mahdollisimman tarkasti. Hiilensidonnan kannalta metsäkoneen kuljettajaa voisi ohjata keräämään esimerkiksi vaurioituneet puut, joiden kasvu olisi todennäköisesti huonoa, kertoo hanketta vetävä Harri Kaartinen Paikkatietokeskuksesta.
Kuva: Kuva laserkeilausaineistosta ja näkymä siitä, miten puomiin sijoitetut laserkeilaimet näkevät ympäristönsä. Esimerkki FGI:n Oyster-keilaimien datasta. Kuvassa harvesterin hakkuupää kaatamassa puuta pätkimistä varten. Kuva: Harri Kaartinen, Maanmittauslaitos Paikkatietokeskus
Teknologia parantaa hakkuiden tasalaatuisuutta
Metsäkoneiden avulla toteutettu laserkeilaus on erityisen hyvä tapa kerätä puustotietoa, sillä koneita on päivittäin töissä eri puolella Suomea jopa 2100. Parhaillaan Ponsse testaa jo käytännössä metsäkoneita, joihin on kiinnitetty laserkeilaimia.
Tavoite on, että tulevaisuudessa koneisiin kiinnitetty teknologia opastaa kuljettajia työssä, jolloin yksittäisen vastuu hakkuiden onnistumisesta on pienempi. Esimerkiksi liian rajulla kädellä toteutettuja harvennushakkuita olisi näin helpompi välttää. Samalla metsäkone voi dokumentoida tehtyä työtä metsänomistajaa tai vaikka viranomaisia varten.
– Uudet sensorijärjestelmät voivat tukea koneenkuljettajaa päätöksenteossa, jolloin myös työn kuormittavuus pienenee, lisää Kaartinen.
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Harri Kaartinen, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi, +358 29 531 4756
Lue lisää hankkeesta:
Luonnonvarakeskuksen uutinen Kuljettajaa avustavat järjestelmät puunkorjuun ja sen suunnittelun tukena
Metsäteollisuuden blogi Teknologia apuna monimuotoisuuden mittauksessa puunkorjuussa (metsateollisuus.fi)
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja uusien ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Tärkeässä roolissa tässä on uuden tiedon tuottaminen ja parhaiden käytäntöjen jalkauttaminen käytännön työhön. Lisätietoja Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuuden verkkosivuilta.
Ylin kuva: Harri Kaartinen, Maanmittauslaitos Paikkatietokeskus