Julkaistu luke.fi-sivustolla 28.9.2022
Lähes kaikissa puuston määrään ja kehitykseen liittyvissä laskelmissa tarvitaan puiden tilavuusmalleja. Esimerkkejä tällaisista laskelmista ovat eri toimijoiden laatimat metsäsuunnitelmat, Luonnonvarakeskuksen toteuttamat valtakunnan metsien inventointi sekä kaikki hakkuumahdollisuuksiin ja hiilensidontaan liittyvät laskelmat. Yleisimmin tarvitaan mallia, jolla voidaan laskea puun rungon tilavuus sen läpimitan ja pituuden avulla.
Luonnonvarakeskus on julkaissut uudet puiden runkojen tilavuuden laskentaan käytetyt mallit
Suomessa on käytetty vuodesta 1982 lähtien Jouko Laasasenahon väitöskirjassaan julkaisemia malleja. Ne perustuvat 60- ja 70-lukujen vaihteessa kiipeämällä mitattuihin runkoihin. Vuosien saatossa muun muassa metsänhoitomenetelmät ja puiden jalostus ovat vaikuttaneet puiden runkojen muotoon. Aikaisemmat tutkimukset ovat myös antaneet viitettä siitä, että puiden runkomuoto vaihtelee alueittain. Siksi on syntynyt tarve päivittää mallit uusien aineistojen avulla ja nykyaikaisilla menetelmillä. Metsätalouden laskentajärjestelmissä päänvaivaa on aiheuttanut se, että vanhat mallit ovat toimineet epäloogisesti lyhyillä puilla. Uusien mallien aineistona käytettiin Laasasenahon aineiston lisäksi 1990-luvulla kaatokoepuista mitattua VAPU-aineistoa ja vuoden 2018 jälkeen maalaserkeilauksella kerättyä aineistoa.
Alueelliset ja maaperästä johtuvat erot näkyvät runkomuodossa
Uudet mallit perustuvat oletukseen muuttuvasta muotoluvusta. Muotoluku kuvaa rungon tilavuutta suhteessa sellaisen sylinterin tilavuuteen, jonka pohjan läpimitta ja korkeus vastaavat puun pohjan läpimittaa ja pituutta. Mallit kuvaavat muotoluvun vaihtelua puiden välillä rungon koon, maaperän (suo vai kangas) ja alueen lämpösumman avulla. Myös muotoluvun vaihtelu käytettyjen aineistojen välillä kuvattiin. Uusissa malleissa muotoluku ei voi koskaan ylittää ykköstä, joka vastaa sylinterin muotoista runkoa. Vanhoissa malleissa muotoluvulla ei ollut ylärajaa.
Myös vanhat läpimittaan ja pituuteen sekä läpimittaan, pituuteen ja kuuden metrin korkeudelta mitattuun läpimittaan perustuvat mallit päivitettiin uuden aineiston perusteella. Näissäkin malleissa huomioidaan runkojen muodon vaihtelu maaperäluokkien, alueiden ja aineistojen välillä. Kuuden metrin läpimittaa hyödyntävässä mallissa kasvupaikka ja lämpösumma eivät vaikuta rungon tilavuuteen niin paljon kuin pelkästään läpimittaan ja pituuteen perustuvissa malleissa, joten alueelliset ja maaperästä johtuvat erot näkyvät hyvin kuuden metrin läpimitassa. Lämpösumman vaikutus runkomuotoon on sitä suurempaa, mitä pohjoisemmaksi mennään.
Rungot aiempaa solakampia
Puiden runkomuoto oli muuttunut kaikilla puulajeilla. Rungot ovat muuttuneet aiempaa solakammiksi. Muutos näkyy erityisesti puiden tyviosissa, jotka eivät ole nykyisin niin kartiomaisia kuin aiemmin.
Uusien mallien merkitystä arvioitiin laskemalla valtakunnan metsien 11 inventoinnin koepuille tilavuudet kaikkien kolmen aineiston malleilla. Uusimpaan aineistoon perustuvalla mallilla laskettu kokonaistilavuus oli 1.4% pienempi kuin Laasasenahon aineistoon perustuvilla malleilla. Selkeä ero tilavuuksissa kertoo, että uudet mallit on syytä ottaa käyttöön laskentajärjestelmissä.