Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Vierailijablogissa MTK:n Kalle karttunen: Metsänomistajien pelillistäminen oppimisen ja metsien käytön edistäjänä

Vierailijablogissa MTK:n Kalle karttunen: Metsänomistajien pelillistäminen oppimisen ja metsien käytön edistäjänä

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen

Metsänomistajien toimintaympäristö on muuttunut vaativaksi pelikentäksi. Ulkoisia vaatimuksia asettavat usein muut kuin itse metsänomistajat. Metsien koetaan usein olevan yhteistä omaisuutta, johon pitäisi pystyä päästä vaikuttamaan. Monitavoitteista metsätaloutta ja puun käytön hyväksyttävyyttä voitaisiin edistää pelillistämisen keinoin.

Metsänomistajien haasteena viime aikoina on ollut entistä vahvemmin ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luonnon monimuotoisuuden parantaminen. Metsäorganisaatioiden toimihenkilöineen pitää pystyä tarjoamaan metsänomistajille sellaisia palveluita, jotka sopivat niin ulkoisiin ja sisäisiin haasteisiin kuin metsänomistajien tavoitteista lähteviin muuttuneisiin tarpeisiin.

Pelillistäminen voi olla ratkaisu sekä oppimiseen että metsien käytön hyväksyttävyyden parantamiseen. Metsänomistajajärjestönä haluamme olla mukana edistämässä pelillisyyden avulla metsien kestävää käyttöä. Olemme UNITE-lippulaivan alusta asti olleet kiinnostuneita, avoimia ja aktiivisia niistä mahdollisuuksista, joita pelillistäminen voisi parhaimmillaan tarjota.

Tieto muuttuvista tarpeista ja tavoitteista tärkeää

Haastavaksi metsänomistajien palvelujen kehittämisen tekee se, että metsänomistajien tavoitteet muuttuvat ajasta ja paikasta riippuen. Muutokset voivat olla pysyviä tai väliaikaisia, pieni tai suuria, merkittäviä tai merkityksettömiä. Metsänomistajatutkimuksessa tarkastellaan metsänomistajia heidän tavoiteryhmittelyjen kautta. Kyselytutkimukset ovat aina aikaan sidottuja näkemyksiä senhetkisestä tilanteesta, mutta myös pidemmän aikavälin trendejäkin on nähtävissä. Kyselyitä toteutetaan laajamittaisena harvakseltaan, valtakunnallisesti esimerkiksi kymmenen vuoden välein. Metsänomistajajärjestössä yleistä tietoa kerätään puolen vuoden välein. Kun metsänomistajia on satojatuhansia ja suoritettavia operaatioita tuhansia päivittäin, reaaliaikaisen tiedon merkitys palveluiden parantamisen ja päätöksenteon tukena kasvaa. Tiedon metsänomistajien palvelutarpeesta ja tyytyväisyydestä palveluihin pitäisi olla jatkuvasti ajan tasalla.

Digipalveluihin parannusta pelillistämisellä

Käytännön metsänomistajien palvelukulttuurin kehittämisessä digitaaliset välineet ovat tekemässä harppauksia. Metsänomistajille on lanseerattu OmaMetsä -palvelu, joka mahdollistaa oman metsän tietojen ylläpidon sekä yhteydenpidon oman metsätoimihenkilön kanssa. Metsänomistajista iso osa asuukin metsätilansa ulkopuolella, joten luottamuksellinen metsäasioiden hoitaminen etänä on entistä tärkeämpää.

Sen lisäksi, että digitaalisten palveluiden kautta voidaan olla yhteydessä metsäasioihin liittyen, ne mahdollistavat myös tietopankin kehittämisen metsätilan asioista. Olemassa olevat tietopankit sisältävät jo paljon dataa, mutta jatkomahdollisuudet voidaan nähdä huikeina. Pelillistämisen keinoja voi olla sisäänrakennettuna digitaalisiin palveluihin. Pelillistämistä voi soveltaa esimerkiksi laskujen, maksujen ja kuittien hallinnassa ja yhteenvedoissa sekä mitattujen ja simuloitujen metsätilatietojen analysoinnissa kuin myös valokuvien ja videoiden sekä eri laji- ja luontotietojen, reittien ja pisteiden paikkatietoaineistoissa. Tietopankissa voidaan erotella joko julkinen tieto tai oman organisaation ja toimihenkilön keräämä ja jalostama tieto tai metsänomistajien tai muiden henkilöiden tai organisaatioiden käsittelemä tieto.

Mies metsässä
Kuvaaja: Akseli Muraja

Oman organisaation ja toimihenkilöiden keräämän ja jakaman tiedon tarkoitus on palvella metsänomistaja-asiakkaita entistä paremmin. Metsänomistajalle OmaMetsä-palvelun tietopankki voi avata mahdollisuuden hyödyntää itse kerättyä tai jalostettua tietoa, josta olisi apua metsän ja luonnonhoidon päätöksissä. Pelillistämisen toivotaan auttavan tiedon jäsentämistä ja analysointia helppokäyttöiseen muotoon, jossa voi olla myös viihdyttäviä elementtejä. Tällöin tiedon keräämisestä tulee mukava harrastus, joka voi koukuttaa ja motivoida kerääjäänsä esimerkiksi liikkumaan enemmän omassa metsässään ja lisäämään oppia kestävän metsätalouden toteuttamiseen. Näin palvelun ja tiedon käyttö voi itsessään jo lisätä kiinnostusta metsien ja luonnon hoitoon ja hyödyntämiseen.

tarvitaan toimivia ratkaisuja tiedon jakamisen haasteisiin

Metsä- ja luontotiedon lisäämisen ja käytön sallimisen voi nähdä joko uhkana tai mahdollisuutena. Toisaalta sen voisi nähdä parantavan tietämystä ja metsien käytön hyväksyttävyyttä. Toisaalta siinä voi nähdä myös käänteisiä riskejä, mikäli tietoja käytettäisiin metsänomistajaa vastaan.

Tiedon jakamisen problematiikkaa on ratkaistu Metsäkeskuksen julkisessa Metsään.fi -palvelussa antamalla metsänomistajalle itselleen vastuu tiedon jakamisesta. Palvelussa voi asettaa kiellon tai myönnön tiedon jakamiselle organisaatioittain. Palvelua ollaan parhaillaan uusimassa ja uuden palvelun ajatus on nimenomaan tarjota kattava julkinen palvelu, jota voidaan edelleen hyödyntää organisaatioiden omissa järjestelmissä, kuten OmaMetsä-palvelussa, metsänomistajien palveluiden parantamiseksi.

Helpompaa päätöksentekoa pelillisyyden avulla

Pelillistämisen kehittämisessä olisi tärkeää tunnistaa metsänomistajien ja toimihenkilöiden sekä muidenkin ihmisten erilaisia tarpeita ja rakentaa siltoja metsien käytön hyväksyttävyydelle lisäämällä tietoa ja oppia kestävästä metsän ja luonnon hoidosta. Uhkat voidaan nähdä myös mahdollisuuksina, kun ymmärrys kestävästä metsien ja luonnon hoidosta lisääntyy.

Toisaalta kestävyyden eri ulottuvuuksien yhteensovittaminen on vaikeaa, sillä se vaatisi esimerkiksi ekologisten ja hiilimarkkinoiden kompensaatiojärjestelmien kehittymistä markkinoilla sekä erilaisten kestävyysmittareiden jalostamista käytännön päätöksenteon tarpeisiin. Metsien käytön kestävyyden toteutumisessa on alettukin puhumaan pyrkimyksestä kokonaiskestävyyteen, jossa kaikkia kestävyyden osa-alueita otetaan päätöksenteossa huomioon. Metsänomistajien suuri heterogeeninen joukko voi päätöksissään painottaa kestävyyden osa-alueita eri tavoin, omien tavoitteiden mukaisesti. Pelillisyyden toivotaan tukevan metsänomistajan päätöksentekoa monimutkaiselta ja vaativalta tuntuvassa pelikentässä.

Teksti: Tutkimuspäällikkö MMT Kalle Karttunen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK