Uusi väitöstutkimus osoittaa, että oikeat hakkuumenetelmät ja harvempi ylispuusto voivat merkittävästi parantaa männyn ja kuusen luontaista uudistumista jatkuvassa kasvatuksessa, tarjoten samalla uusia mahdollisuuksia metsien kestävään hoitoon ja seurantaan.
MMM Petra Peltolan väitöstutkimus tuo uutta tietoa männyn ja kuusen luontaisen uudistumisen onnistumisesta jatkuvassa kasvatuksessa Suomessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten erilaiset hakkuumenetelmät ja metsikön rakenteelliset tekijät vaikuttavat taimien syntymiseen ja kasvuun, jotka ovat jatkuvan kasvatuksen onnistumisen perusedellytyksiä.
Tulosten mukaan sekä männyn että kuusen uudistuminen ja taimien kasvu olivat parhaimmillaan harvemmassa puustossa, paikoin jopa nykyisiä metsänhoitosuosituksia pienemmillä pohjapinta-aloilla. Männyllä erityisesti pienaukkohakkuut sekä maanpinnan käsittelyä muistuttavat olosuhteet lisäsivät taimettumista, mikä korostaa metsänhoitotoimenpiteiden merkitystä luontaisen uudistumisen tukemisessa.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkuvan kasvatuksen menetelmien suunnittelussa ja toteutuksessa siten, että metsiköiden uudistuminen onnistuu mahdollisimman hyvin. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että kaukokartoitusaineistoilla voidaan ennustaa luontaisesti syntyneiden taimien määriä, mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia metsien seurantaan ja hoitoon.
Lue lisää väitöstiedotteesta ja seuraa väitöstilaisuutta (11.9.2026).
Tutkimus on osa Suomen Akatemian UNITE-lippulaivaa, jossa tutkitaan ja kehitetään metsien, ihmisten ja koneiden vuorovaikutusta.