Metsäkantaan on laskettu jo yli 100 miljoonan puun tiedot Suomen metsistä. Yksinpuintulkinta mahdollistaa tarkemman metsävaratiedon kuin perinteiset hila- ja kuviopohjaiset menetelmät. Kun puut tunnetaan tarkemmin, voidaan metsään jättää elinvoimaisimmat, hiiltä parhaiten sitovat puut ja tehdä ratkaisuja, jotka tukevat biodiversiteettiä nykyistä paremmin.
UNITE:ssa Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa on kehitetty menetelmiä, joilla saadaan tietoa yksittäisten puiden tasolla. Metsäkannan karttanäkymästä voi tarkastella kaikkia yksittäisiä puita lajiteltuna pituuksittain ja puulajeittain. Tiedot lasketaan Maanmittauslaitoksen avoimen laserkeilausdatan perusteella. Kartta visualisoi selkeästi puuston alueellista jakautumista ja siten tarjoaa myös tietoa hakkuumahdollisuuksista.
Yksinpuintulkinta mahdollistaa tarkemman metsävaratiedon
–Metsäkanta on kehitetty helpottamaan metsien visualisointia ja tilastotietojen tarkastelua. Metsäkannan karttanäkymä ja kattavat tilastotiedot helpottavat metsän taloudellisen arvon ja hoidon tarpeen kartoittamista. Metsäkanta laskee tilastotiedot jopa tuhansien hehtaarien alueelta vain muutamassa sekunnissa, kertoo tietoteknisestä toteutuksesta vastannut apulaistutkija Matti Hyyppä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
Yksinpuintulkinta mahdollistaa myös paremman hakkuusuunnittelun. Sen avulla voidaan kaataa juuri sitä mitä tarvitaan ja elinvoimaisimmat puut säästetään hakkuilta.
– Kun puut tunnetaan tarkemmin, voidaan metsään jättää elinvoimaisimmat, hiiltä parhaiten sitovat puut ja tehdä ratkaisuja, jotka tukevat biodiversiteettiä nykyistä paremmin. Näin voidaan parantaa metsien hiilinielukapasiteettia jopa 10 prosentilla, kertoo professori Juha Hyyppä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
– Nykyinen kansallinen laserkeilausaineisto ei ehkä vielä riitä tähän optimointiin, mutta laserkeilausaineistot tihentyvät koko ajan ja sitä kautta saadaan enemmän ja enemmän laatutietoa, Hyyppä jatkaa
Tavoitteena tiedon hyödynnettävyys
Jotta tutkimustieto päätyy käytännön hyödyksi, on kehitetyt työkalut saatava integroitua olemassa oleviin järjestelmiin. Järjestelmien tarjoaman tiedon on oltava siinä muodossa, että eri käyttäjät voivat tehdä sen pohjalta päätöksiä.
– Metsänhoidon suunnittelijalla voi olla enemmän aikaa ja halua tehdä järjestelmässä valintoja siitä, mitä laskennassa huomioi, ja metsäkoneenkuljettaja taas tarvitsee tiedon mahdollisimman selkeässä ja yksinkertaisessa muodossa. sanoo johtava asiantuntija Heli Honkanen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
Metsänhoidon moninaisten tavoitteiden toteutuminen on myös haaste järjestelmille, ja suunnitelmia tehdessä järjestelmän on pystyttävä tuottamaan tietoa eri tavoitteet huomioivaan päätöksentekoon yhtäaikaisesti: ei voi optimoida ensin euroja, ja sitten vaikkapa hiilitasetta.
Metsäkanta-järjestelmä on tehty kokeilukäyttöön, ja sen tarkoitus on esitellä yksinpuintulkinnan mahdollisuuksia. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada nyt kehitetyt yksinpuinlaskennan menetelmät osaksi metsätietojärjestelmiä palvelemaan tiedon tuotantoa. Laatutietoja lisätään koko ajan. Yksinpuintulkinta vaatii yksipuin tuotettua referenssitietoa. Kehitämme koko ajan automaattisia referenssimittausjärjestelmiä, jotka tuottavat mahdollisimman tarkasti laatutietoa puustosta. Yksinkertaisimmillaan laatutieto on tietoa puulajista ja runkokäyrästä, vaikeimmillaan se on lisätietoa puun tiheydestä, oksaisuudesta ja elinvoimaisuudesta.
Metsäkanta-järjestelmään liitetään myös automaattisen virtuaalimetsän tuottamismahdollisuus. Sitä voi käyttää mm. metsille tehtävien toimenpiteiden visualisointiin. Pyrimme tekemään virtuaalimetsästä niin hyvän, että sen avulla tunnistaa oikean kohteen maastossa, kertoo Juho-Pekka Virtanen, tutkija Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa ja tekninen asiantuntija Forum Viriumilla.
Metsäkanta-järjestelmää testaamaan haetaan metsätietojärjestelmien parissa työskenteleviä, jotka haluavat antaa palautetta sen toimivuudesta kehitystyötä varten. Jos haluat kokeilla järjestelmää, ota yhteyttä sen ylläpitäjään matti.hyyppa@maanmittauslaitos.fi
Työ on tehty Suomen Akatemian lippulaivaohjelman sekä Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella.