Tutkijat ja metsätiedon käyttäjät kohtasivat työpajassamme, ja keskustelu metsäpäätöksenteon työkaluista kävi vilkkaana. Metsätiedon käyttäjien viesti oli yhtenäinen: jotta menetelmistä saadaan hyötyä, niiden on oltava integroitavissa olemassa oleviin järjestelmiin ja työkalujen ymmärrettäviä kaikenlaisille käyttäjille. Metsänhoidon tavoitteet ovat yhä moninaisempia, ja tulevaisuudessa tarvitaan esimerkiksi sekametsien, jatkuvan kasvatuksen, ja hiilitaseiden huomioimista.
Huhtikuun työpajassa esiteltiin sidosryhmiemme metsätiedon hyödyntäjille ja alan toimijoille kehitystyön alla olevia työkaluja. Annamari Lauren kävi puheenvuorossaan Suometsätalous on rakettitiedettä – Mallinnus ja systeeminen ajattelu työkaluna (linkki pdf-esitykseen) läpi metsämallien kehitystä erillisistä kohti moninaisia tavoitteita huomioivia, avoimeen tietoon perustuvia järjestelmiä. Kehitteillä oleva avoimen lähdekoodin, avoimen datan suosimulaattori SUSI laskee suometsän kasvua, tuotosta, hiili- ja ravinnetasetta, lateraaleja hiilivirtoja ja vesistöpäästöjä mahdollistaen optimoinnin.
Veli-Pekka Ikonen esitteli tuulituhoriskityökalua metsänhoidon suunnittelun tueksi (linkki pdf-esitykseen). Korkeusmalli- ja tuulitietoaineistoja yhdistävä työkalu mahdollistaa päätehakkuiden suunnittelun niin, että hakatun alueen tuulituhoriski huomioidaan ja sitä pyritään vähentämään.
Saija Huuskonen kertoi, miten harvennusmallien räätälöinnillä voidaan huomioida metsänhoidon erilaisia tavoitteita paremmin (linkki pdf-esitykseen). Nykyiset harvennusmallit on tehty yhden puulajin metsiin, mutta uudet työkalut mahdollistavat myös sekametsien ja jatkuvan kasvatuksen hakkuun suunnittelun, ja esimerkkinä pidennetyn kiertoajan vaikutusten laskennan erilaisissa kohteissa.
Kuva: Unitessa kehitettävät työkalut koettiin hyödyllisiksi. Kuvassa harvennusmallityökalujen Menti-kyselyn tulos.
Lauri Mehtätalo esitteli MENU-ohjelmistoprojektia (linkki pdf-esitykseen), jolla on tuotettu metsäsuunnitteluun uusia, avoimen lähdekoodin työkaluja. MELA- ja MOTTI-ohjelmat korvaavalla metsälaskentaohjelmalla voidaan simuloida erilaisten ratkaisujen seurauksia, optimoida tulosta eri tavoittein ja tuottaa raportteja metsänhoidon päätöksentekoa varten. Ensimmäinen versio ohjelmasta valmistuu tänä vuonna, ja tavoitteena on siirtyä uuden ohjelmiston käyttöön vaiheittain vuoden 2024 loppuun mennessä.
Keskustelussa korostui hyödynnettävyys: jotta tutkimustieto päätyy käytännön hyödyksi, on kehitetyt työkalut saatava integroitua olemassa oleviin järjestelmiin ja niiden tarjoama tieto oltava siinä muodossa, että eri tasoiset käyttäjät voivat tehdä sen pohjalta päätöksiä. Metsänhoidon suunnittelijalla on enemmän aikaa ja halua tehdä järjestelmässä valintoja siitä, mitä se laskennassa huomioi, ja metsäkoneenkuljettaja taas tarvitsee tiedon selkeässä, yksinkertaisessa muodossa.
Viime kädessä päätöksen siitä, mikä puu kaadetaan, tekee metsäkoneenkuljettaja. Millaista tietoa hänen pitäisi saada, jotta voisi tehdä työn metsänhoidon moninaiset tavoitteet huomioiden? Voisiko järjestelmä esimerkiksi kertoa, minkä verran mitäkin puulajia jää ja ohjata näin valintoja? Myös käyttöliittymän helppokäyttöisyys nostettiin esiin: viime kädessä päätöstukijärjestelmän tulisi tarjota yksinkertaista go/no go-, tai värialueisiin perustuvaa ehdotusta toiminnasta, jotta siitä olisi hyötyä.
Metsänhoidon moninaisten tavoitteiden toteutuminen on myös haaste järjestelmille, ja suunnitelmia tehdessä järjestelmän on pystyttävä tuottamaan tietoa eri tavoitteet huomioivaan päätöksentekoon yhtäaikaisesti: ei voi optimoida ensin euroja, ja sitten vaikkapa hiilitasetta.
Työ parempien päätöstukijärjestelmien puolesta jatkuu. Kiitämme arvokkaista näkemyksistä, ja jatketaan vuoropuhelua!