UNITE-osaamiskeskittymään kuuluva, Metsämiesten Säätiön rahoittama Metsäbiotalouden tulevaisuusajattelijat -yhteisoivaltamo (METUMO) -hanke kokeilee uusia valmentautumistapoja metsäammattilaisille
Metsäalalla tulevaisuuden tarkastelu on osa perusajattelua lähtien jo metsän pitkästä kiertoajasta ja metsien tuottamia monia hyötyjä yhteensovittavasta kokonaiskestävyyden näkökulmasta. Alan ennakointitutkimuksissa luodataan toimintaympäristön muutoksia kokonaisvaltaisesti. Menneestä kehityksestä ja muutostekijöistä analysoidaan tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi, ja tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta pyritään rajaamaan tunnistamalla riskejä ja arvioimalla eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksia. ”Tulevaisuutta ei voi tietää – se tehdään!” on lausuma, jonka metsäalan tulevaisuusseminaareissa usein kuulee. Vaihtoehtoiset skenaariot tukevat strategista suunnittelua.
Mitä siis tarkoittaa, kun digitalisoimme metsät ja niiden käytön arvoverkot?
Metsäalan pitkä perinne strategiseen ennakointiin on sekä vahva että heikko lähtökohta hakea vastausta tällaiseen kysymykseen, sillä kuinka hyvin voimme olettaa digitalisoinnin vaikutusten avautuvan tarkastelemalla nykyisiä ja jo aikaisemmin digitalisoituja toimintaympäristöjä. Millainen on se bioyhteiskunta, jota digitalisoidut metsät ja niiden käytön arvoverkot palvelevat?
Liiketaloustieteessä Clayton Christensen kuvasi tätä innovaattorin dilemmana yritysten arjessa: nykyiset asiakkaat tuovat pääosan tulovirrasta, mutta he eivät osaa nähdä sitä, millaisia tuotteita ja palveluita he tulevat jatkossa käyttämään. Se selviää, kun markkina muuttuu, ja yrityksen näkökulmasta sitten onkin jo myöhäistä. Olisi yhtä aikaa pystyttävä tekemään entistä tehokkaammin sitä mitä jo osaamme, mutta samalla oltava kokeilemassa uutta, jottei innovointiin vääjäämättä liittyvä epäonnistuminen olisi kohtalokasta.
Ennakointi on paitsi tulevan tietämistä ja tekemistä myös haastamista
Metsäalan ennakointitutkimuksissa, strategioissa ja tiekartoissa jo käsitellään vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Se, mitkä ovat uskottavia tulevaisuuksia jatkotarkasteluun esimerkiksi vaihtoehtoisten skenaarioiden tarkemmaksi kuvaamiseksi, riippuu siitä millaista tietoa ja näkemyksiä on koottu tulevaisuustyön pohjaksi. Käytetyt tietolähteet ja asiantuntemuksen alat ohjaavat ymmärrystämme tulevaisuudesta, mikä on todennäköistä, uskottavaa tai mahdollista myös sen suhteen, mitä tulevaisuudelta toivomme. Rakenteet, joilla hahmotamme kehittymässä olevan biotalouden – tai bioyhteiskunnan – kysymyksiä jakavat tulevaisuuden tarkastelun osiin, jotka eivät välttämättä saa kiinni ympärillä jo käynnissä olevista muutoksista. Rajapinnoilla, esimerkiksi metsäalan yritysten toimittajien ja asiakkaiden arjessa tai laajemmin yhteiskunnassa, metsää omistavien ja metsää tavalla tai toisella käyttävien ihmisten arjessa, muutokset eivät välttämättä ole nopeita yllätyksiä, mutta jälkeenpäin katsoen muutos onkin ollut merkittävä.
Yliarvioimme uuden teknologian vaikutukset lyhyellä tähtäimellä, mutta aliarvoimme ne pitkällä tähtäimellä. Teknologian kierrokset lähtevät laukkaan vasta kun sovellukset leviävät yhä uusilla aloilla ja kertaantuvat uusiksi arjen käytännöiksi. Futuristi Jim Datorin sanoin: ”tulevaisuudesta hyödyllisiä ovat näkökulmat, jotka ovat tänään naurettavia”.
METUMO-hanke kehittää tulevaisuustaitoja
Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osaston ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen yhteistyönä toteuttamassa Metsäbiotalouden tulvaisuusajattelijat -yhteisoivaltamo (METUMO) -hankkeessa on selvitetty, mitä tulevaisuudentutkimuksessa kehitetyt tulevaisuusverstasmenetelmät voisivat tuoda lisää metsäalalle. Samalla metsäalan ennakointi asettuu osaksi laajempaa ennakoinnin kenttää Suomessa. Vaikka tulevaisuusverstaita metsäalalla jo käytetäänkin, niissä on vähemmän esillä osallistujan näkökulma, miten tulevaisuustieto tulee käyteyksi metsäammattilaisen arjessa. METUMO-hankkeen yhteisoivaltamoissa kokeillaan käytännössä, millaisia tulevaisuudentutkimuksen välineitä erilaisissa päätös- ja suunnittelutilanteissa voidaan käyttää, kuten mitä toimintaympäristön kokonaisvaltainen tarkastelu tarkoittaa, miten ennakointia auttaa testaamaan valittua suuntaa, tai miten tulevaisuutta voidaan käyttää nykyisyyden innovoimiseen.
Kiinnostuitko: tutustu hankkeeseen https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/metumo/ ja vastaa nettisivun lopussa olevaan pikakyselyyn, miten itse käsittelet tulevaisuutta omassa työssäsi.
Blogin kirjoitti:
Projektitutkija Päivi Pelli, p. 050 378 4079, paivi.pelli (a) uef.fi
Metsäbiotalouden tulevaisuusajattelijat -yhteisoivaltamo (METUMO) -hanke on Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osaston ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen yhteishanke. Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa: www.mmsaatio.fi