Miten rakennetaan tulevaisuuden teknologian huippututkimusta? Kuinka löydetään ja palkataan ne tutkimuksen nuoret lupaukset, joista tulee huomispäivän huippuasiantuntijoita – tai kuinka nuoret löytävät itselleen sopivan uran ja työpaikan? Mitä sanottavaa asiasta on suomalaista huippututkimusta tekevän Paikkatietokeskus FGI:n rekrytoijilla ja tämän vuoden nuorilla kesätyöntekijöillä?
Leevi Kaukonen opiskelee sovellettua matematiikkaa ja systeemitieteitä Aalto-yliopistossa. Hän tuli toukokuussa kesätyöntekijäksi Paikkatietokeskus FGI:lle tekemään kandidaatintyötään. Työpaikasta hän kuuli opiskelijoiden uratapahtumassa. Tapahtumassa oli FGI:n tutkijoita kertomassa laitoksella tehtävästä tutkimuksesta, mikä kuulosti nuoren opiskelijan mielestä kiinnostavalta ja järkevältä. ”Perustutkimus on tärkeää, mutta olen erityisesti kiinnostunut tekemään tutkimusta, jolla on selkeä tavoite ja jolla etsitään käytännöllisiä ratkaisuja ja helpotetaan suoraan ihmisten elämää tai toimintaa”, Kaukonen kertoo.
Kaukonen työskentelee tällä hetkellä älykkäiden pistepilvien ja muutostulkinnan ryhmässä neuroverkkojen ja algoritmien parissa. Hän rakentaa sovellusta, joka pystyy luotettavasti tunnistamaan puulajeja toisistaan, kun sille syötetään kaukokartoitusdataa metsästä. Käytännössä neuroverkkoa koulutetaan antamalla sille analysoitavaksi esimerkiksi suuri määrä datakuvia mäntypuista, minkä jälkeen algoritmien pitäisi pystyä tunnistamaan männyt myös sellaisen datan joukosta, jossa on muitakin puulajeja. Kun neuroverkolle on syötetty riittävä määrä dataa eri puulajeista, lopulta se pystyy analysoimaan ja luokittelemaan suomalaista sekametsädataa luotettavasti – eli laskemaan eri puulajien puut.
Kaukonen kokee työn mielenkiintoiseksi, koska kyseessä on sen verran uusi tutkimusala, ettei valmiita ratkaisuja ole. Hän työskentelee FGI:n kokeneiden tutkijoiden ohjauksessa ja sai ideoita ja apua aloittamiseen, mutta saa nyt työskennellä ja etsiä ratkaisuja melko itsenäisesti oman tutkimusaiheensa parissa. Kaukonen pitää metsää tärkeänä ja kiinnostavana tutkimuskohteena esimerkiksi ilmastokysymysten vuoksi, mutta hänen pääasiallinen kiinnostuksensa on nimenomaan algoritmeissa ja matematiikassa. ”Työskentelen nyt metsän parissa, mutta periaatteessa neuroverkkoja voi kouluttaa tunnistamaan mitä vain, vaikka erilaisia autoja”, Kaukonen kertoo. Nuoren matemaatikon urahaaveita ei siis ole vielä lyöty lukkoon, eikä hän ole myöskään varma suuntautuuko lopulta tutkijan töihin vai esimerkiksi yrityspuolelle. ”Siksi on hyvä päästä kesätyön ajaksi kokeilemaan, millaista tutkijan työ on”, Kaukonen toteaa.
”Rekrytoimme mielellämme nuoria opiskelijoita, jotka pääsevät näkemään, minkälaista on tutkijan työ”, kertoo Juha Hyyppä, FGI:n kaukokartoituksen osastonjohtaja. ”Haluamme antaa nuorille opiskelijoille mahdollisuuksia tehdä haastavaa ja merkityksellistä tutkimusta ja kehitystä vanhempien tutkijoidemme ohjauksessa. Annamme myös varsin paljon vapautta tehtävien toteuttamisessa, koska silloin nuoret itse näkevät omaa potentiaaliaan ja osa innostuu jatkamaan alalla. Saamme myös sitä kautta aivan uusia läpimurtoja” , hän jatkaa. Lippulaiva UNITE on korkealuokkaisen tutkimuksen osaamiskeskittymä, joka kokoaa yhteen johtavia metsätieteen, tekoälyn, pelillistämisen ja teollisuuden osaajia ja tukee tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa suomalaisessa metsänhoidossa.
Poikkitieteellinen lähestymistapa vaatii asiantuntijoiden osaamisen rohkeaa ja ennakkoluulotonta yhdistelyä. Myös Paikkatietokeskuksen kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osastolla UNITE yhdistää tutkijoiden metsäosaamista tutkimusryhmärajojen yli – autonomisen kartoituksen, spektrofotogrammetrian sekä älykkäiden pistepilvien ja muutostulkinnan ryhmissä on valtavasti metsäosaamista ja metsäntutkimukseen soveltuvaa uutta teknologiaa, joka kootaan nyt yhteen UNITE-lippulaivaan.
UNITE:n vaikuttavuuspäällikkö Heli Honkanen uskoo lippulaivabrändin houkuttelevan tuoreita osaajia tutkimuksen pariin: “Yhteiskunnallisesti vaikuttavat tutkimusprojektit ja mahdollisuus kehittää aivan uusia ratkaisuja haastaviin ongelmiin lisäävät opiskelijoiden kiinnostusta tulla meille töihin. UNITE:n tutkimusta hyödynnetään alan yrityksissä, ja meiltä siirtyy osaajia yrityksiin. Kannustamme myös oman yrityksen perustamiseen.” Honkanen on Hyypän kanssa samoilla linjoilla nuorten tutkijoiden rekrytoinnin hyödyistä: “Osallistuimme hiljattain opiskelijakiltojen urapajaan, jossa opiskelijat voivat jutella suoraan tutkijoiden kanssa työmahdollisuuksistamme. Nämä kohtaamiset on koettu kiinnostaviksi molemmin puolin, ja olemme saaneet huikean hyviä hakijoita”.
Myös FGI:n kesätyöntekijä ja automaatio- ja systeemitekniikan opiskelija Antti Regelin kuuli FGI:stä ensimmäistä kertaa killan uratapahtumasta ja työskentelee nyt laitoksen autonomisen kartoitusauton kamerajärjestelmien optimoinnin parissa. Regelin muutti Rovaniemeltä etelään vuonna 2018. Puolustusvoimissa herännyt kiinnostus drooneihin ja tekniikan alaan johti lopulta opiskelupaikan hakemiseen Aalto-yliopistosta. “Itselleni ja muille alan opiskelijoille on arvokasta tietää, että FGI:llä tehtävässä tutkimustyössä on käyttöä nimenomaan tällaiselle koulutuspohjalle, mitä meillä on”, Regelin pohtii.
Kiinnostava lista laitoksen yhteistyökumppaneista, sekä viime vuosien Laserkeilauksen huippuyksikön tutkimussaavutukset tekivät vaikutuksen nuoreen opiskelijaan: “Olin ajatellut, että esimerkiksi sensorien kehitykseen liittyvä huippututkimus tapahtuu pääosin ulkomailla, olin ehkä hieman yllättynyt että Suomessa voi olla osa näin korkealaatuista sensoriteknologian kehitystutkimusta”, Regelin kertoo. Huippututkimuksen tekeminen FGI:llä ei tunnu tavallisesta arjesta poikkeavalta: töissä on ollut mukavaa, ei mitään jatkuvaa pingotusta ja tunnelma on rento. “Kuitenkin kun laitoksen saavutukset listataan paperille, on ilmeistä että täällä tehdään kansainvälisesti varsin merkittävää tutkimusta.”
Regelin on ollut opiskelijana töissä myös yrityspuolella, ja halusi nyt tulla katsomaan millaista julkisen puolen tutkimustyö on. Hän näkee arvokkaana sen, että yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimustietoa tuotetaan julkisista laitoksista suoraan valtion, kaupallisten toimijoiden ja kansalaisten avoimeen käyttöön – aidosti koko yhteiskunnalle. “Tutkimuskysymykset, joita FGI:llä käsitellään tulevat oikeasta elämästä ja olemassa olevista yhteiskunnallisista haasteista. Tuntuu järkevältä käyttää julkista rahaa ja työpanosta siihen, että näitä haasteita pyritään ratkaisemaan tutkimuksen avulla”, Regelin toteaa. Ja opiskelijoiden ottaminen kesätöihin laitokselle on hänen mielestään positiivinen asia: “Tulevaisuuden huippututkimusta syntyy vain jos annetaan tulevaisuuden tekijöille mahdollisuus kokeilla siipiään oikean, merkityksellisen tutkimuksen parissa.”
Kiinnostuitko harjoittelumahdollisuuksista? Lue lisää FGI:n kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian osastosta, lisätietoja voi tiedustella vaikuttavuuspäällikkö Heli Honkaselta (etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi)
Teksti ja kuvat: Annukka Pekkarinen. Kirjoittaja työskentelee projektikoordinaattorina paikkatietokeskus FGI:ssä