Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Metsäbiotalouden ennakointisymposiumi hahmotteli polkuja kestävään bioyhteiskuntaan

Metsäbiotalouden ennakointisymposiumi hahmotteli polkuja kestävään bioyhteiskuntaan

Lasipallo, kanto ja puita

Itä-Suomen yliopisto (UEF) järjesti 22.6.2021 kansainvälisen metsäbiotalouden ennakointisymposiumin. Webinaarina järjestetty tapahtuma keräsi 66 osallistujaa 12 maasta. Tapahtuma tarjosi monialaisen näkemyksen metsien käytön, biotalouspolitiikkojen ja -liiketoiminnan tulevaisuuksista. Euroopan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan maita edustavien tutkijoiden esitelmiä seurasivat Nataša Lovrićin (Euroopan metsäinstituutti) moderoimat paneelikeskustelut.

Teppo Hujala (UEF) puhui ensin metsäbiotalouden tulevaisuudentutkimuksen moninaisuuksista ja ennakoinnin kehyksistä sekä korosti, että biotalous on määrittelykamppailun alainen ja kehittyvä käsite. He tiivisti, että ”ennakoinnin tutkijoiden vastuulla on palvella Euroopan unionia relevanttien politiikkasuositusten ja hyödyllisten skenaarioiden avulla”. Seuraavassa esityksessä Andreas Pyka (Hoheinheimin yliopisto, Saksa) keskittyi mallinnuksen ja ennustamisen välisen suhteen vahvistamiseen. Hän totesi, että ”nykyinen mallinnustutkimus ei täysin tue yhteiskunnan muutosta, joka riippuu palautusvaikutuksista, tiukasta sääntelystä ja järjestelmän luovuudesta. Tarvitsemme sekä ylhäältä alas että alhaalta ylöspäin lähestymistä”.

Anne Toppinen (Helsingin yliopisto) puhui metsäteollisuuden roolista vastuullisuussiirtymässä. Hän mainitsi, että ”kiertobiotalous edellyttää yritysyhteistyön vauhdittamista ja parempaa vuorovaikutusta loppukäyttäjien kanssa”. Tämän jälkeen Harald Vacik (BOKU, Itävalta) tarkasteli ei-puuainaisia metsätuotteita ja ekosysteemipalveluja keinona Euroopan biotalouden monipuolistamiseksi. Hän totesi, että ”ihmisten suhtautuminen luonnontuotteisiin muuttuu ajan myötä, ja ihmiset yhä enemmän tunnistavat metsän virkistysarvot, osana maisemaa ja hyvinvoinnin lähteenä”.

David N. Bengston (Yhdysvaltain metsähallinto) esitteli tuoreen tutkimuksen villin kortin seurannaisvaikutuksista ja mainitsi, että ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset voivat saada aikaan myös myönteisiä jatkovaikutuksia, kuten maa- ja metsätalousalojen innovoinnin lisääntymistä. Lucía Pittaluga Fonseca (UdelaR, Uruguay) puhui Uruguayn metsäbiotalouden murroksesta ja kuvaili metsäteollisuuden huomattavaa osuutta Uruguayn kansantaloudesta. Hän sanoi: ”Kansainvälinen tutkimusyhteisö on edistänyt biotalouden innovointia, ja sillä on myönteinen vaikutus pienyritysten verkostoihin”. Lopuksi Eric Hansen (Oregonin valtionyliopisto, USA) puhui tulevaisuustaituruudesta metsäalan yritysten osaamiskonseptina. Hän totesi, että useat monikansalliset metsäteollisuusyritykset ovat ”keskikenttäpelaajia” yritysten ennakointi- ja innovaatiojohtamisessa, kun taas jotkin yritykset ovat innovaatiojohtamisen edelläkävijöitä.

Kahdessa paneelikeskustelussa korostettiin joitakin tärkeitä näkökohtia bioyhteiskunnan muutoksissa. Ensinnäkin kansainvälinen yhteistyö on avainasemassa innovaatioiden edistämisessä. Toiseksi näyttöön perustuvilla tieto- ja tiedepaneeleilla on merkittävä vaikutus sidosryhmiin. Kolmanneksi tulevaisuudentutkimus tarjoaa luovia tapoja tunnistaa vaikuttavia ulkoisia ajureita ja keinoja jatkuvaan sopeutumiseen. Neljänneksi yhteisöjen pitkän aikavälin sitoutumista voidaan edistää osallistavien, toimintasuuntautuneiden menetelmien ja alueellisen yhteistyön avulla.

Symposiumi tarkasteli tärkeitä näkökohtia, joita metsäbiotalouden tulevaisuustutkimus voi ja jota sen pitäisi tehdä metsien, ihmisten ja planeetan hyväksi. Tapahtuma järjestettiin osana Suomen Akatemian rahoittaman UNITE-lippulaivan vuorovaikutustoimia. Tapahtuman valmistelua rahoitti Saastamoisen säätiö, ja tapahtuma oli osa UEF:n tutkimusyhteisön ”Metsät ja biotalous” toimintaa.

Karuna Karki, MSC European Forestry -opiskelija, harjoittelija Itä-Suomen yliopistossa