Täsmäpaikannus avaa mahdollisuuksia metsätyön seuraavaan digiloikkaan

Pistepilvikuvaa Kaavin maastokokeesta.

Uniten tutkijat tekivät mittavat metsäkoneiden täsmäpaikannuksen maastotestit Kaavilla 15.-17.3. Testeissä kerättiin dataa Risutec Oy:n kehittämistä paikannusratkaisuista sekä satelliitti-inertiapaikannuksesta todellisessa metsäkonetyössä.

Metsäkoneen ja erityisesti sen kouran paikantaminen kartalle työn aikana senttien tarkkuudella on haastava tehtävä. Onnistuessaan se avaa mahdollisuuksia metsävaratiedon keräämiselle osana normaalia puunkorjuuta ja esimerkiksi puutavaran lähikuljetuksen hoitamiseen robottitraktoreilla. Myös suojeltavien kohteiden, kuten lähteiden ja muinaismuistojen turvaaminen talviaikaan onnistuu paremmin, jos koneen paikannustieto on mahdollisimman tarkkaa.

Metsäkoneen etenemistä työn aikana seurattiin tarkasti etäohjatulla robottitakymetrillä. Ohjaamon katolle kiinnetyillä GNSS ja inertiapaikantimilla tallennettiin koneen paikka- ja asentotietoa myöhempää paikannuksen luotettavuusanalyysiä varten. (Kuva: Antero Kukko, MML)

Koejärjestelyssä metsäkoneeseen asennettiin erilaisten satelliittipaikannusjärjestelmien lisäksi tarkkuusprisma koneen työnaikaisen liikkeen tarkkaan seuraamiseen reaaliaikaisesti robottitakymetrillä. Koeleimikkojen puustosta mitattiin lisäksi kolmiulotteiset pistepilvet puuston koon, määrän ja jakauman sekä maastonmuotojen määrittämiseksi ennen harvennusta sekä jäävän puuston osalta harvennuksen jälkeen.  Järjestelyn avulla voidaan analysoida ympäröivän puuston vaikutusta satelliittipohjaiseen paikannukseen sekä satelliittien näkyvyyden että korjaussignaalin saatavuuden osalta.

Kari Väätäinen. (Kuva: Lauri Sikanen, Luke)

Harvesteripään paikannuskokeita varten siihen asennettiin GNSS-inertiamittauslaite, jonka avulla on tarkoituksena saada tietoa harvesteripään paikasta ja asennosta työn aikana. ”Yhdistettynä hakkuukoneen tuottamaan anturitietoon esimerkiksi sahauksesta on tarkoitus tutkia, millä tarkkuudella voidaan määrittää kaadettujen puiden paikat sekä eri puutavaralaatujen pinojen paikat”, toteaa tutkimusprofessori Antero Kukko Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

Kaikki data saatiin talteen mittavista koejärjestelyistä ja useista eri mittalaitteista huolimatta. ”Datan määrä on valtava, todellinen Big Data”, kommentoi tyytyväisenä erikoistutkija Kari Väätäinen Lukesta.